syksyn puut mulkkusillaan

havaitsin
tuulen repiessä puilta lehtiä
kauniita olivat rungot

pieni kuusikko koivikon takana oli
kuin syksyn puut mulkkusillaan

irvokkaasti ne naureskelivat riisuutuvia koivuja
etenkin vaahterat saivat niiden mählät kuolaamaan

olin näkemääni aidosti tyydyttetty
suureksi jauhokseni havaitsin erään jättilaisstondiskuusen ajavan minua takaa

olinko kusessa
hätä keinot keksi
laskin alleni
laskin myös laulellen

hah se oli tuolle liikaa

syksyn rauhottavat värit maalasivat mitä upeimpia teoksia
jotka nykytaiteen museo eittämättä förbisi
förbijät

sinä syksynä hirvikärpäset söivät ystäväni jorman kaluten hänet putipuhtaaksi
niin puhtaana en ollut häntä nähnyt

vesipisara tippui jossain kaukana ja aiheutti suunnattoman tsunamin